Kun tekoälypohjaiset työkalut voivat kirjoittaa blogitekstit, tehdä somepostaukset ja luoda mainokset nopeammin ja edullisemmin kuin ihminen, mihin meitä inhimillisiä sisällöntuottajia enää tarvitaan? Luomaan laadukasta, vaikuttavaa ja aidosti merkityksellistä sisältöä.
Erityisesti yritysmaailmassa tehokkuus on valttia, joten miksi maksaa työntekijälle tai freelancerille työajasta, kun generatiivinen tekoäly kirjoittaa vastaavan tekstin sekunneissa? No, koska tekoäly ei ole ihminen.
Se ei pysty luomaan aidosti merkityksellistä sisältöä, vaan väitän, että tekoälyn kirjoittama teksti on aina korkeintaan keskinkertaista. Jaa, että mitenkäs niin?
Tekoäly ei ymmärrä ihmistä
Tekoäly ei luo uutta, vaan sen tuotokset ovat toisintoja jo aiemmin kirjoitetusta. Se ainoastaan yhdistelee olemassa olevaa tietoa ja jäljentää vanhaa.
Tekoäly ei ole luova: se ei pysty tuottamaan uutta näkökulmaa tai luomaan ainutlaatuista tarinaa. Ihminen pystyy kuulemaan, näkemään ja aistimaan kontekstin, jossa sisältö syntyy. Näin hän pystyy kertomaan tarinan omalla inhimillisellä tavallaan, oman kokemusmaailmansa suodattamana.
Vaikka tekoäly pystyy analysoimaan suuria määriä dataa ja kirjoittamaan teknisesti pätevää tekstiä, se ei voi ymmärtää ihmistä.
Hyvä kirjoittaja on taitavampi
Myös jokaisella brändillä on oma äänensä ja persoonansa, joita ei voi täysin kopioida. Inhimillinen sisällöntuottaja osaa tuoda brändin kulttuurin ja arvot esiin ja mukauttaa tyyliä ja sävyä aidosti kohderyhmälle sopivaksi. Tekoäly ei välttämättä tunnista kielen hienovaraisia nyansseja.
Vaikka tekoälyn kanssa voi keskustella, se ei tuo yhteistyöhön samaa lisäarvoa kuin ihminen. Hyvä sisällöntuottaja kuuntelee asiakkaan tarpeita, on näkemyksellinen ja auttaa kirkastamaan organisaation viestiä.
Tekoälyavusteinen kirjoittaminen vaikuttaa näennäisesti helpolta, mutta itse asiassa mitä paremmat itse kirjoittamalla hankitut taidot ovat, sitä paremmin pystyy ohjaamaan myös tekoälypohjaisia kielimalleja.
Kenen näkemyksiä tekoäly toistaa?
Tekoälylle ei koskaan voi luottaa sisällöllistä vastuuta tekstistä, sillä se toistaa myös virheellisen tiedon. Ihmisen tulee aina tarkistaa tekoälyn tuottama sisältö. Tekoälyllä ei ole myöskään eettistä harkintakykyä.
Lisäksi tekoäly toistaa ihmisen luomia vääristymiä datassa. Aineisto kuvaa yleisesti valtakulttuurisia näkemyksiä ja kannattaakin aina pohtia, kenen äänellä tekoäly puhuu? Sen näkemykset voivat olla esimerkiksi rasistisia tai sovinistisia. Marginaalisemmat äänet jäävät paitsioon.
Tulevaisuudessa tekoälysovellukset eivät välttämättä olekaan enää yhtä neutraaleja olemassaolevia tekstejä toisintavia koneita, vaan niitä voidaan käyttää esimerkiksi disinformaation levittämiseen.
Lähteet:
ChatGPT.
Pentikäinen, Johanna: Kirjoittaminen tekoälyn kanssa ja sen jälkeen. Teoksessa Sanojesi voima. Art House, 2024.
