Tässä ajassa janoamme kuluttamiltamme sisällöiltä inhimillisyyttä, luotettavuutta ja iloa. Valitsin viisi mielestäni kiinnostavinta sisältömarkkinoinnin trendiä vuonna 2026, ja tässä tekstissä kerron, miten niitä voi hyödyntää organisaatioiden markkinointiviestinnässä.
Sosiaalinen media, markkinointi ja tapa hakea tietoa muuttuvat juuri nyt ennennäkemätöntä vauhtia. Viimeistään tekoälykuvat ja -videot ovat tehneet sen, että viimeisen päälle siloteltu kiiltokuvamainen estetiikka ei enää toimi. Inhimillisten ihmisten täytyy astua esiin yritysten takaa ja viestiä avoimesti arvoistaan erottautuakseen ja saadakseen sitoutuneita asiakkaita. Meillä on kaikki maailman tieto sekä disinformaatio käsissämme, jos vain jaksamme kuluttaa sitä.
Lue lisää näistä ilmiöistä ja niiden kytköksistä markkinointiviestintään alla.
1. Rosoinen estetiikka merkkinä inhimillisyydestä
Oletko jo huomannut Instagramin tarinoihin ilmestyneet filtterit Handheld ja Lo-res? Ensimmäinen saa kuvan näyttämään tärähtäneeltä, toinen pahasti pikselöityneeltä. Kaltaiseni milleniaalin silmiä särkee! Kuitenkin se, mikä meille hiottuun ja viimeisteltyyn visuaaliseen maailmaan tottuneille näyttäytyy rumana, on nuoremmille sukupolville jotain aidompaa, totuudellisempaa ja siksi kiinnostavampaa kuin kiiltokuvamainen sisältö.
Sosiaalisen median kuvasto on jo useamman vuoden ajan siirtynyt kohti rosoisempaa estetiikkaa. Liian siloiteltu ja mainosmainen ilme ei toimi, sillä se ei ole todellista. Kaiken Photoshopissa täydelliseksi hiotun ja kliinisesti tekoälyllä luodun sisällön keskellä ruma ja keskeneräinen tuntuu autenttiselta. Rosoisuus on merkki siitä, että sisältö on tehty ihmiseltä ihmiselle, ei koneelta algoritmeille. Erityisesti Z- ja Alpha-sukupolvet hakevat somessa aitouden tuntua.
Hyödynnä markkinointiviestinnässä näin
Unohda perinteiset mainokset, tuotekuvat ja kuvapankkikuvat somessa. Puhu ihmisenä ihmiselle. Tuo esiin henkilöitä yrityksen takana sekä tyytyväisiä asiakkaita. Vaikuttajamarkkinointi ja UGC (user generated content) ovat toimivia tapoja saada someen sopivaa, inhimilliseltä tuntuvaa sisältöä. Huomaa, että vaikka rosoisuus on nyt selvä trendi, se vaatii silti taustalleen ammattimaisesti laaditun sisältöstrategian.
2. Luotettavuuden todistaminen totuudenjälkeisessä ajassa
Elämme totuudenjälkeisessä ajassa, jossa tarvitaan todella vahvaa medianlukutaitoa. Valeuutiset leviävät, salaliittoteoriat kukoistavat ja somessa kuka tahansa voi saada viestilleen yleisön. Tekoälyllä voidaan luoda täysin aidon näköistä sisältöä, joten on vaikeaa enää tietää, mikä on totta. Myös siksi totuudellisuus on noussut aiempaa merkityksellisemmäksi, ei ainoastaan visuaalisena ilmiönä, vaan myös viestien sisällön osalta.
Sillä on arvoa, kuka puhuu. Ihminen ja hänen edustamansa organisaatio määrittävät, voiko viestiin luottaa vai ei. Myös julkaisun kontekstilla on merkitystä. Sosiaalisessa mediassa äänen voi saada kuka tahansa, joten siellä on syytäkin olla kriittinen, kun taas suurin osa suomalaisista pitää uutismedioita luotettavina lähteinä. Suomalaisista aikuisista 75 % luottaa useimpiin seuraamiinsa uutisiin.
Hyödynnä markkinointiviestinnässä näin
Luo sisältöä, jossa kerrotaan jotain uutta ja todistetusti totta. Kerro, mihin markkinointiviestinnässä käytetyt väittämät perustuvat. Tuo esiin kasvoja yrityksen takaa, kerro ketä olette ja mistä tulette. Panosta mediaviestintään ja suhdetoimintaan. Viestin läpimeno journalistisessa mediassa on luotettavuuden ja uskottavuuden tae.
3. Brändit osana identiteettityötä polarisoituvassa yhteiskunnassa
Monelle jokainen ostos tai jokainen liikahdus sosiaalisessa mediassa on voimakas signaali siitä, minkä puolesta tai mitä vastaan on. 2020-luvulla identiteettityö on monimutkaisempaa ja näkyvämpää kuin koskaan aiemmin. Rajat yksityisen ja julkisen välillä hämärtyvät, ja monet rakentavat somessa aktiivisesti kuvaa itsestään. Somessa tapahtuvan vertailun vuoksi myös paine näyttäytyä tietynlaisena korostuu. Samaan aikaan yhteiskunnan arvot polarisoituvat, ja yhä useampi suomalainen määrittelee itsensä oikeistolaiseksi tai liberaaliksi.
Hyödynnä markkinointiviestinnässä näin
Ihmiset sitoutuvat sellaisiin sisältöihin, jotka heijastavat heidän arvojaan ja vahvistavat heidän identiteettiään. Siksi myös brändeille on hyödyllistä tehdä selväksi omat arvonsa ja käyttää niitä rohkeasti viestinnässä. Arvojen ei kuitenkaan pidä olla mitään päälleliimattua, vaan asioita, jotka todella näkyvät yrityksen toiminnassa tai parhaassa tapauksessa ovat jopa sen ydin.
4. Iloa ja inspiraatiota väsyneille sydämille
Feel good ja eskapismi on ollut koronapandemiasta lähtien kasvava trendi muun muassa kirjallisuudessa. Sittemmin sodat, luonnonkatastrofit ja muut synkät uutiset ovat saaneet ihmiset hakeutumaan yhä useammin lohtua tuovien sisältöjen pariin. Sekä työ- että perhe-elämän vaatimukset kovenevat, ja moni on yksinkertaisesti niin väsynyt, että haluaa vapaa-ajallaan ainoastaan laittaa aivot narikkaan. Lisäksi päivittäin kohtaamamme informaatiotulva on aivan valtava. Emme me halua enää lisää raskasta tietoa käsiteltäväksi ylikuormittuneille aivoillemme. Kaipaamme nyt elämäämme lisää viihdettä, inspiraatiota ja iloa.
Hyödynnä markkinointiviestinnässä näin
Viihteellinen sisältöstrategia voi lähteä liikkeelle tuhannesta eri kulmasta. Se voi olla hauskoja TikTok-videoita ja Instagram-meemejä, mutta se voi olla myös jotain, mitä kukaan muu ei ole vielä tehnyt. Se voi olla yllätyksellisyyttä ja kekseliäisyyttä, esimerkiksi oivaltava konsepti tai mieleenpainuva ostopolku. Hauskuus voi näkyä myös visuaalisena leikittelynä ja ilotteluna.
Ja jos nyt mietit, että kuulostaa kivalta mutta ei sovi meille, haastan pohtimaan, miksei sopisi. Erityisesti jäykässä B2B-markkinoinnin maailmassa olisi paljon tilaa ja helppo erottautua markkinoinnilla, joka tehtäisiinkin ilon eikä vakavuuden kautta.
5. Verkkosivujen roolin muutos ja tiedonhaun pirstaloituminen
Siinä ei ole mitään uutta, että somekanavat haluavat pitää käyttäjät omissa palveluissaan, ja siksi niiden algoritmit eivät suosi julkaisuja, joissa on linkkejä. Myös ihmisten kynnys klikata palvelusta toiseen on kasvanut. Tämän vuoksi kaikki somesisältö ja esimerkiksi uutiskirjeet kannattaa tehdä niin, että asia tulee selväksi siirtymättä muualle lukemaan tai katsomaan lisää. Linkkijaot eivät yksinkertaisesti enää toimi, vaan zero click content on nyt tapa toimia.
Lisäksi tekoälypohjaisten kielimallien myötä verkkosivujen näyttökerrat ovat laskeneet entisestään. Esimerkiksi Google AI tekee hakutuloksista yhteenvedon, jonka lukemista pidemmälle moni kiireinen googlaaja ei enää jatka. Verkkosivujen sisällöt ovat kuitenkin ensiarvoisen tärkeitä myös AI:n aikakaudella, sillä kielimallit hakevat tietonsa pitkälti verkkosivuilta. Moni käyttäjä myös tarkistaa tekoälyn käyttämät lähteet.
Kun tekoälypohjaiset kielimallit ovat muuttaneet ihmisten tiedonhakutapoja, vaaditaan verkkosivujen sisällöiltä hieman uudenlaista optimointia, jotta ne pääsevät kielimallien mainintoihin ja suosituksiin. Perinteinen Googlelle tehtävä SEO ei enää riitä, vaan löydettävyydelle pitää rakentaa kokonaisvaltaisempi strategia. Tämä ei kuitenkaan liity pelkästään tekoälyyn, vaan laajemminkin tiedonhaun pirstaloitumiseen. Hakukoneina toimivat nykyisin myös somekanavat, kuten TikTok ja YouTube.
Hyödynnä markkinointiviestinnässä näin
Älä rakenna some- tai uutiskirjesisältöjä sen varaan, että käyttäjä jatkaisi niistä eteenpäin. Tee jokainen sisältö julkaisukanavaan sopivaan muotoon. Luo kokonaisvaltainen löydettävyysstrategia, joka pohjautuu kohderyhmäsi hakukäyttäytymiseen ja ottaa huomioon eri kanavat ja tiedonhakutavat.
Tekstin ideoinnin taustalla on osittain vaikuttanut Sanoma Content Studion ajatuksia herättävä webinaari Sisältömarkkinoinnin trendit 2026.
Pääkuva: Valokuvaaja Jenni Oranen
