Ursula Mursulta julkaistaan tänä keväänä kaksi uutta teosta, jotka ovat molemmat hänelle uusia aluevaltauksia julkaistuna kirjailijana. Yhden genren kirjoittajaksi Mursusta ei ole.
Kirjailija Ursula Mursu tunnetaan tähän mennessä lastenkirjailijana ja sipsikirjailijana. Kuuilma-sarjaa eli Myrtti-noidasta kertovia lasten fantasiaromaaneja on ilmestynyt kolme osaa, ja niiden jälkeen on julkaistu sipsejä käsittelevä tietokirja Sipsikirja yhdessä Lilli Pukan kanssa. Kirjailijanimi syntyi alun perin nimenomaan lastenkirjallisuuteen, mutta hän on päätynyt julkaisemaan sillä myös muuta.
”Tällä hetkellä en ole varma, tuleeko se olemaan nimi, jolla julkaisen kaiken, vai tulenko joskus käyttämään jotain muuta nimeä”, Mursu pohtii.
Kirjailijanimen vaihtaminen voisi tulla kyseeseen, jos häneltä julkaistaisiin joskus sellaisia aikuisten kirjoja, joihin hän ei haluaisi lasten törmäävän. Mursun pöytälaatikosta löytyy käsikirjoituksia laajasti erilaisille yleisöille, ja uusia ideoita syntyy koko ajan. Tähän mennessä uudelle nimelle ei kuitenkaan ole ollut tarvetta, vaikka Mursu tekee tänä keväänä kaksikin uutta aluevaltausta.
Huhtikuussa Ursula Mursulta ilmestyy sekä ensimmäinen lasten kuvakirja Klönttikalat karkaavat kesken kirjan! (Kumma, 2026) että nuorten säeromaani Hengitysvaikeuksia (WSOY, 2026). Hän kertoo, että julkaistuna kirjailijana nuoret on hänelle uusi kohderyhmä, mutta kirjoittajana kokeilu ei ole suinkaan ensimmäinen.
”On osittain sattumaa, että mitä minulta on tähän mennessä julkaistu. Minulla ei ole ollut vahvaa identiteettiä, että olisin nimenomaan lastenkirjailija.”
”Pettäjät eivät ole mitään poikkeusyksilöitä”
Hengitysvaikeuksia kertoo ihmissuhteista ja pettämisestä. Vaikka vastaavia teemoja voisi käsitellä myös aikuisten kirjan kautta, tarinasta tuli luontevasti nuortenkirja. Mursun mielestä pettämistä ei ole juuri käsitelty nuortenkirjallisuudessa, ja hän halusi kirjoittaa siitä nimenomaan pettäjän näkökulmasta.
”Nuortenkirjallisuudessa käsitellään paljon seurustelukuvioita ja pettämistä siitä näkökulmasta, että päähenkilöä tai hänen ystäväänsä on petetty, ja pettäjä on ikään kuin pahis. Pettäminen on aiheena vähän tabu, vaikka suurimmalla osalla meistä on siitä jonkinlaista kokemusta, jos ei henkilökohtaisesti niin lähipiirin kautta”, Mursu pohtii.
”Tilastojen mukaan jopa joka kolmas suomalainen on joskus pettänyt parisuhteessa, joten pettäjät eivät ole mitään harvinaisen pahoja ihmisiä tai poikkeusyksilöitä, vaan ilmiö on hirvittävän tavallinen. Koin, että nuorelle yleisölle on tärkeää kirjoittaa siitä.”
Mursusta oli ihanaa kirjoittaa päähenkilön ristiriitaisista tunteista, ihastumisesta ja inhimillisen epätäydellisen henkilön kasvusta. Hän toivoo, että kirja voi olla jollekin lohdullinen lukukokemus ja tarjota toivoa siitä, että jatkossa on mahdollisuus tehdä toisin.
Säeromaanin kirjoittaminen on nopeaa mutta editoiminen hidasta
Hengitysvaikeuksien käsikirjoitus oli Mursun ensimmäinen kosketus säeromaanimuotoon. Ensimmäinen versio syntyi parissa viikossa ensin puhelimen muistiinpanoihin, vähän itseltäkin salaa. Säeromaaneissa Mursua kiehtoo se, että niihin mahtuu paljon tunteita ja kasvua ilman tarvetta suurelle määrälle tapahtumia tai dialogia. Proosaan verrattuna säeromaanin kirjoittaminen on lukemisen tapaan ilmavampaa.
”Rytmiä pitää miettiä eri tavalla, mutta säeromaanissa on luontevampaa olla myös sellaisia välähdysmäisempiä kohtauksia tai kohtia, joissa ollaan vahvasti tunteissa sisällä.”
Toisaalta säeromaanin editoiminen on haastavampaa, koska sanoja on vähemmän. Jokaisen sanan ja muodon merkitys on suurempi. Editointi voi olla hitaampaa kuin proosan, ja pienilläkin liikkeillä voidaan tehdä isoja muutoksia siihen, miltä teksti näyttää lukijalle.
Erilaista Mursun aiempiin kirjaprojekteihin verrattuna Hengitysvaikeuksissa on ollut myös se, että se on ensimmäinen teos, jossa ei ole kuvittajaa. Lisäksi se on ensimmäinen realistinen romaani. Kuuilma-sarjassa seikkaillaan fantasiamaailmassa, jonka Mursu on luonut itse. Hengitysvaikeuksien kanssa piti siis tehdä faktantarkistusta. Tarina sijoittuu Suomen kesään 2024, mikä näkyy esimerkiksi erilaisissa populaarikulttuuriviittauksissa.
Kirjailijuus tukee kirjoittamisen opettajan työtä
Kirjailijan työn lisäksi Mursu työskentelee kirjoittamisen opettajana. Siksi hän tietää kirjoitusprosessista, siihen liittyvistä tunteista ja keinoista paljon. Omalla kohdalla teoreettista tietoa on kuitenkin välillä vaikea muistaa ja viedä käytäntöön. Enemmänkin on niin päin, että oma kokemus kirjoitustyöstä antaa paljon opetustyöhön.
“Kirjoittamisen opiskelu ja opettaminen on kuitenkin tuonut paljon perspektiiviä kirjoitusprosessiin. Minulla ei esimerkiksi ole koskaan ollut sellaista kuvitelmaa, että kun olen kerran kirjoittanut tekstin, se olisi sellaisenaan valmis.“
Perspektiivi auttaa myös siihen, että tietää kaikenlaisten tunteiden ja vaiheiden liittyvän kirjoitusprosessiin. Kaikkia fiiliksiä ei tarvitse ottaa todesta.
Mursun aiemmat kustantamot eivät julkaise nuortenkirjoja, joten hän lähetti Hengitysvaikeuksien käsikirjoituksen WSOY:lle, joka on aiemminkin kustantanut säeromaaneja hyvällä menestyksellä. Hän halusi käsikirjoituksensa nimenomaan sinne, koska tiesi, että kustantamossa on osaamista säeromaanien tekemiseen. WSOY:lla ihastuttiin tekstiin.
“Tämä ei ole minulle mitenkään tyypillinen tarina, koska olen saanut elämäni aikana tosi monenlaisille tekstejä hylsyjä monenlaisista syistä. Ihanaa, että joskus voi käydäkin niin, että pääsee juuri siihen kustantamoon, minkä kyseiselle kirjalle mieluiten halusi.”
Kuka?
Ursula Mursu
- Syntyi 1992 Laukaassa.
- Kirjailija ja kirjoittamisen opettaja.
- Opiskeli Jyväskylän yliopistossa kirjallisuutta ja kirjoittamista.
- Kirjoittanut kirjat
- Myrtti ja noitatukka (kuvittaja Apila Pepita, 2021)
- Myrtti ja kudelmataika (kuvittaja Apila Pepita, 2022)
- Myrtti ja nuuskiva kinuski (kuvittaja Apila Pepita, 2023)
- Sipsikirja (yhdessä Lilli Pukan kanssa, kuvittaja Eino Nurmisto, 2024)
- Klönttikalat karkaavat kesken kirjan! (kuvittaja Iriini Kalliomäki, 2026)
- Hengitysvaikeuksia (2026)
- Asuu Jyväskylässä.
