Äkkiseltään voisi ajatella, että uudet merkintävelvoitteet eivät koske tekstejä kovinkaan monissa tilanteissa. Jos läpinäkyvyyttä vaaditaan vain uutisilta ja viranomaistiedotteilta, asia on selvä. Avoimuus on kuitenkin kannatettavaa monissa muissakin tilanteissa, ja tässä on organisaatioille mahdollisuus olla nyt edelläkävijä.
Euroopan unionin tekoälysääntely (AI Act) velvoittaa yrityksiä, viranomaisia ja muita organisaatioita merkitsemään tekoälyllä tuotetun sisällön näkyvästi elokuun 2026 alusta alkaen. Sääntelyn lisääminen on ehdottoman hyvä asia, ja se toivon mukaan lisää ihmisten luottamusta mediaympäristöissä ja hillitsee disinformaation leviämistä. Rikkomuksista voi seurata sakkoja, tosin asetuksen valvonta on hajautettu 15 eri viranomaiselle, ja käytänteet ovat vasta muotoutumassa.
Kaikkia tekoälyn tuottamia tai manipuloimia sisältöjä ei kuitenkaan tarvitse merkitä, vaan kuva-, ääni- ja videosisällön osalta sääntely koskee syväväärennöksiä. Deep fake on sisältöä, joka muistuttaa erehdyttävästi olemassa olevia henkilöitä, esineitä, paikkoja tai tapahtumia. Käytännössä muutos koskee esimerkiksi markkinoinnissa käytettyjä aidon näköisiä kuvia ja asiakaspalvelussa käytettäviä keskustelurobotteja.
Tekstien osalta sääntelyn tulkinta ei ole mielestäni niin selvää. Velvoite koskee tekstejä, joiden sisältö koskee yleistä etua, jotka eivät ole käyneet läpi toimituksellista valvontaa ja joiden toimituksellinen vastuu ei ole kenelläkään luonnollisella henkilöllä. EU:n ohje tekstien osalta kuuluu tarkalleen näin:
Tekoälyjärjestelmien käyttöönottajien on ilmoitettava henkilöille, kun he altistuvat […] Tekstijulkaisut yleistä etua koskevista asioista ilman ihmisen suorittamaa tarkastusta tai toimituksellista valvontaa (Lähde)
Käytännöt alkavat nyt muotoutua
Laki ei kuitenkaan määrittele tyhjentävästi, mitä on yleinen etu. Selvää on, että esimerkiksi journalistisin periaattein tehdyt uutiset ja viranomaistiedotteet ovat yleisen edun mukaista sisältöä. Mutta onko kaikki journalismi yleisen edun mukaista? Entä yhteiskunnallisesti merkittävistä asioista tiedottaminen, vaikka julkaisija olisi kaupallinen yritys? Asiantuntijan tekemät LinkedIn-julkaisut tai yrityksen verkkosivuilla julkaistut asiantuntija-artikkelit esimerkiksi terveydestä, taloudesta ja ympäristöstä? Järjestöjen tekemät kannanotot ja vaikuttamistyö?
Sääntely ei myöskään ota kantaa siihen, millaista tuon toimituksellisen valvonnan tulisi olla. Kuinka perusteellinen tarkastus tekstille tulisi tehdä? Kiireessä inhimillisiä virheitä voi käydä, kuten esimerkiksi Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien drooniuutisointi viime keväänä osoitti. Journalismissa toimituksellinen prosessi on kuitenkin melko selvä: toimitus tarkastaa faktat, arvioi onko sisältö journalistin ohjeiden mukainen ja kantaa julkaisijana vastuun tekstistä.
Koska valvontakäytäntö on vasta muotoutumassa, eikä kukaan vielä tiedä, miten toimituksellinen vastuu käytännössä tulkitaan, muillakin organisaatioilla on juuri nyt hyvä hetki määritellä oma rimansa. Mitä ”toimituksellinen prosessi” voisi meille tarkoittaa? Miten varmistamme sen, että julkaisemamme tekstit kestävät kriittisen tarkastelun? Ihmisen tekemä huolellinen tarkastus kaikelle julkaistavalle sisällölle on joka tapauksessa hyvä käytäntö jokaiselle organisaatioille.
Toimituksellinen prosessi jokaiselle organisaatiolle
Käytä tätä tarkistuslistaa ennen tekoälyn tuottaman tai avustaman sisällön julkaisemista. Toimituksellinen prosessi takaa, että ihminen tekee julkaisupäätöksen ja mikä olennaisinta: vastaa lopputuloksesta ja seisoo sisällön takana.
- Tee faktantarkistus.
- Korjaa asiavirheet ja harhaanjohtavat ilmaisut.
- Varmista, että tiedot perustuvat luotettaviin lähteisiin ja lisää linkit tai lähdeviitteet.
- Huomioi lainsäädäntö ja eettiset periaatteet (kuten tekijänoikeudet, tietosuoja ja syrjimättömyys).
- Selvitä, kuka vastaa sisällön mahdollisista virheistä.
- Muokkaa teksti organisaation äänensävyn ja kohderyhmän mukaiseksi.
- Nimetty henkilö tekee julkaisupäätöksen.
EU:n tekoälysääntely ei siis ota kantaa siihen, millainen toimituksellisen prosessin pitäisi olla, ja mikä kaikki menisi yleisen edun piiriin. Se kuitenkin ohjaa organisaatioita pohtimaan, mikä oma rooli tällä kentällä on. Vaikka AI Act ei velvoittaisi omaa organisaatiota, voisitteko te olla jopa sääntelyä edellä?
Käytin tämänkin tekstin työstämisessä tekoälyä erityisesti taustatyössä. Lisäksi Claude toimi sparraajanani, mutta hylkäsin suurimman osan sen ehdotuksista. Kirjoitin tekstin kokonaisuudessaan itse ja tein faktantarkistuksen, kuten teen jokaisen kirjoittamani tekstin kohdalla.
